Tiuku

Joulu meni. Oli höslää, mutta myös mukavaa. Riideltykin on taas hetken tarpeiksi. Pari mielenkiintoista kirjaa on yhä lukematta, yksi mainio kappale jo luettu.

Nyt istun töissä pomon koneella, kiroilen edelleen vaivaavaa kättäni ja yritän saada jotain aikaan. Tämä paljastui kuitenkin hankalaksi, sillä Photoshopissa ei ole oikeita fontteja ja en saa muunnettua word-sokumenttia pdf:ksi. Tiedän, että molemmat onnistuisivat toisella koneella, joka on kuitenkin työhuoneessa käytössä. Trallalaa - lähinnä siis muokkailen pohjia, yritän käsittää, mitä kaikkea minun pitäisi  saada täällä tehtyä ja vakoilen, milloin ihminen lähtee työhuoneestaan kotiinsa. Kohta tosin pääsen teelle, kun pikkuserkku tulee museolle.

120cm leveä sänky on näemmä meille liian pieni. Lisäksi heräilin vähän väliä, kun selkäkipuinen Sampo pyöri sängyssä, jolloin minä pompahtelin runkopatjalla ilmaan tai juutuin seinän väliin. Väsyttää sen verran, että taidan nukkua ensi yön patjalla lattialla, jos vaikka uni sujuisi ilman keskeytyksiä.

Kauhean kovasti pitäisi olla sosiaalinen, ja huvittaisikin. Juuri nyt vain väsyttää ns. ihan liikaa, ja näiden töiden edes seminopea sujuminen helpottaisi elämää tulevaisuudessa. Äh.

Kannatti käydä lämmittelemässä autoa vähän pidempään ja ottaa kamerakin mukaan. Henkeä sai välillä haukkoa noiden maisemien edessä. Kolmisen tuntia sitten napattuja otoksia Överbergin ja Duvbergin kylistä sekä Flickrissä (tuosta kuvasta eteenpäin) että esimakuna tässä.

Kangaspuut ja hamppulyhde ovat autossa ja julmustit ja makkarat ostettu. Ellinorin ja Ajan joulukortit voisi kirjoittaa ja laittaa ne kiinni wienernougatrasioihin, pakkaaminen on yhä alkutekijöissään ja pyykkiäkin voisi vähän pestä. Eipä tässä tosin ole mitään paniikkia vielä. Toivottavasti auto kestää tämän pakkasen - startatessa se kuulostaa sekunnin tosi vaivaiselta mutta käynnistyy sitten kuitenkin hetimiten.

Huomenna ajelen Gävleen sohvasurffareiden luo ja vien tuliaisiksi vähän poromakkaraa. Torstaiaamuna olisi tarkoitus käydä vielä kaupassa etsimässä katajanmarjajuomaa, jota ei Svegistä löytynytkään. Toivottavasti auto kestää ja selviän laivalle asti. Perjantaina onkin sitten todella kiireinen päivä Helsingissä. Jaiku kertonee matkakuulumisia tien varrelta.

Tiistaina:

* pakkaa

* siivoa vähän

* tarkista, että lahjat tulevat mukaan

* käy Svegissä: osta Icasta poromakkarat, julmust, enbärsdrickor; Statoililla ilmanpaineiden tarkistus renkaista, tsekkaa öljyt vielä kertaalleen

* garveriet: vie lehmännahka varastoon, ota nahat sisään ja pakasta

* pakkaa kangaspuut autoon! (toivottavasti mahtuvat, tulipa niistä törkeän isot…)

* laita musiikkia ipodiin ja muista ottaa adapteri laukkuun

* kanna rukki textilsaleniin

* etsi Ellinor ja anna tilanneraportti

Keskiviikkona:

* pakkaa auto

* pakkaa autoon poromakkarat ja juustot jääkaapista!!!

* ota lampaannahat parkista ja pakasta

* syö lounasta ja kierrä sanomassa heihei

* aja (n. klo 13:15->)

…valitsisin kyllä persoonallisuudekseni juuri tämän herran (:

Which Action Hero Are You?
	You are MacGyver. Ingenuity is your game. Don’t leave home without your sundry office supplies: rubber bands, paper clips, and the like. Life and death situations are your forte, but you may be getting too old for it. In today’s eyes you’re an old legend, but your first season mullet will always be remembered.
Find Your Character @ BrainFall.com

Minulla on TYLSÄÄ!

Koneella ei pitäisi olla, ettei tulisi käytettyä kättä (kun kuitenkin tulee), luettavana on vain tenttikirjoja ja juuri hetki sitten luettuja romaaneja, leffojen katsomisestakin tulee jotenkin huono omatunto, kun ei voi tehdä samalla käsitöitä, siivoaminen on tylsää sekin. Nukuttaa, mutta aina ei saisi nukkua ja nukahtaminen kestää nykyisin niin pitkään, ja sitten vain herää keskellä yötä, jos nukkuu päivällä liikaa.

Valivali. Sori. Mitähän positiivista… No, ainakin saan nukuttua riittävästi (vuodenaikaväsymykselle ei nyt vain voi mitään, vaikka nukkuisi 15 tuntia), luettua niitä tenttikirjoja enemmän kuin aiemmin, käytyä edes satunnaisesti kävelyllä kirpeässä pakkassäässä ja varauduttua henkisesti sekä jouluun että vuodenvaihteen jälkeen odottavaan (jos käsi tokenisi vaikka joululomalla) kiireeseen. Kiire olisi tosin ollut pienempi, jos olisin nyt voinut tehdä tämän 3 viikkoa töitä enkä potea tyhmää vaivaa. Mutta ei ajatella sitä, eihän.

Viikon päästä minun pitäisi tähän aikaan olla Gävlessä sohvasurffaamassa ja seuraavana päivänä sitten laivassa Tukholmasta Helsinkiin (toivottavasti ei tuule kovaa). Yritin aloittaa lompakon ompelua, mutta se ei, kuten ei pirtanauhan poimiminenkaan, onnistu. Ilmeisesti menetän tämän loppuajan totaalisesti. Tajuaisin edes lukea olennaisia kirjoja, mutta muun lisäksi laiskottaa. Ehkä tämä pitäisi sitten ottaa täysihoitoloman kannalta, tai jotain.

Ensi viikon alussa käymme ostamassa Herrö Getgårdista, jossa Maria K oli kesätöissä, vuohenjuustoja. Tai no, minä lähinnä lupasin lähteä kuskiksi, mutta ainakin tilan Vålåsen -juusto on niin kauhean hyvää, että pakkohan sitä on jouluksi ostaa (käytännössä vuohibrietä, jossain valkoisen ja punaisen homejuuston välillä maultaan). Mikäli joku siis haluaa tilata joko Bruksvallarna Rökerin poromakkaraa (törkeän hyvää sekin, voimakasta), katajanmarjajuomaa (kotikaljan ja katajanmarjamehun välimuoto, hyvää), julmustia tai jotakin Herrön vuohitilan tuotteista, voin kiikuttaa moisia Suomeen. Maksun kylläkin pyydän, kun tuo rahatilanne on niin surkea.

Ulkona on miinus 17 astetta. Jestas. Toivottavasti auto ei jäädy kiinni parkkipaikkaan. Sauna oli jälleen hyvä idea.

Värjäsin tukan. Kai tuosta otoksesta saa taas jotakin väri-ideaa kiinni. Ihan itse osasin laittaa foliota tukkaan, että sain jätettyä vaaleampia raitojakin näkyviin. Hyvä tyttö. Oli se aika älytöntä sähläystä ja repimistä silti yksikseen puuhasteltuna tällä tukanpituudella ja -ohuudella.

Tuli tänään mailissa töistä vähän sen suuntaista kommenttia, että ikuisuusprojekti-verkkonäyttelyn olisi ollut parempi olla kunnossa noin eilen. Käsivaivasta riippumatta tein siis homman lähes valmiiksi tänään - nyt odottelen vain paria lisätietoa kuviin ja ihmettelen erästä käytettävyysongelmaa. Kiinnostavaa nähdä, mitä ranteella voi huomenna tehdä, jos mitään.

Laitoin Flickriin pitkästä aikaa kuvia, mutta kuvatekstejä en jaksanut alkaa vasenkätisesti ja oikeaetusormisesti vielä väsäämään.

Irkissä äskettäin, vasen käsi iskee jälleen:

Tiuku> sampo, mitä sä tuohon turbulenssipaperiin teit?
Tiuku> kirjoitinpa ensin “tuhon turbulenssipaperiin”
Tiuku> olisi röh sellainen
jaakob> tuhon turbulenssipaperi <3
Tiuku> sampolla on tämä hullu tiedemies-vaihe päällä (;

Ei tule mitään. 400km:n ajomatka huonolla kelillä rattia puristaen tuhosi loputkin paranemisen merkit. Sidoin keskisormen, nimettömän ja pikkurillin ideaalisiteellä yhteen, etten liikuttaisi kättäni. En saisi tehdä koneella Yhtään Mitään (ja tämä vasemmalla kädellä kirjoittaminenkin on hirmuisen työlästä). Ken tietää, kuinka kauan tämä jatkuu - mikä tarkoittaa myös, että projekti, joululahjat ja viilausta vaille valmis, deadlineään vauhdilla lähestyvä verkkonäyttely ovat täysin jäissä. Jätän nyt kiroilematta ääneen, mutta haluava voi kuvitella vuolaan voimasanalitanian tähän. Sen sanon suoraan, että eipä ole tänä syksynä vielä näin paljon ihan rehellisesti vituttanutkaan.

Saa soittaa skypellä. Maileihin yritän olla vastaamatta ainakaan monisanaisesti.

Eilen järjestin pienimuotoisehkon itsenäisyyspäiväbileen kossuineen ja ruisleipineen. Soitin toki myös Finlandian ja jouduin laulamaan Maamme-laulun, kun ikään kuin pakottivat (se meni aika huonosti). Noita ruotsalaisia ei saa kyllä juomaan millään, hyvän kossunkin sotkivat glögiin tai limsaan. Pyh. Venäläisen Marinan kanssa sentään juotiin omamme raakana ja haukuttiin lokaalien juomatavat niiden selän takana.

Saunassa tanskalaisen Jonaksen kiusattua Marinaa melkein suuttumiseen asti venäläisyydestä puhe kääntyi luonnollisesti kansallisuuteen, kansallistunteeseen ja sen tietynlaiseen vahvistumiseen ulkomailla oleskellessa. Sekä Marina, Jonas, minä että ruotsalainen Carro, joka on viettänyt yhteensä vuosia mm. Briteissä, Irlannissa, Ranskassa ja Australiassa totesimme, että kansallisuudesta tulee muilla mailla ollessa jollakin tavalla olennainen persoonaa ja minuutta määrittelevä tekijä. En tunnustaudu Suomessa äärettömän nationalistiseksi, vaikka toki kotimaastani pidänkin varsin paljon. Täällä sen sijaan jo ihan sekin, että muut määrittelevät minut - tai venäläiset, saksalaisen ja tanskalaisen, jota Danskeniksi kutsutaankin - osin kansallisuuden ja peräti sen stereotypioiden kautta (”du är ju finsk, du måste basta också idag!” - “men du är finsk, det är varför du kan dricka sprit” - “du borde nog vara van vid kyla”) ikään kuin omalaatuisesti velvoittaa minut puolustamaan näitä stereotypioita. Kylmyyttä en tosin suostu kestämään, vaikka saunomisessa ja kirkkaan viinan juomisessa ei sinänsä ole ongelmaa.

Kaipa meillä kaikilla ulkkareilla on tietynlainen koti-ikävä, joka toisaalta harmittelee jossakin vaiheessa tapahtuvan lähdön pakollisuutta tästä toimivasta ja sympaattisesta miniyhteisöstä, mutta toisaalta kaipaa oman kotiympäristön ja oman kielen tuomaa elämisen yksinkertaisuutta. Minä, Vera ja Jonas sentään palaamme joulun jälkeen vielä takaisin kouluun, mutta Marina ja Matias lopettavat allmän linjen ja matkaavat takaisin kotimaahansa. Marinasta eritoten näkee jo nyt selvän luopumisen ja eroamisen prosessin käynnissä olon. No, tätä seuraavana viikonloppuna sitten varmaankin pitää bilettää.

Aih, ei tämä käsi vieläkään siedä tietokonetta. Voi hitto.

Hyvää syntymäpäivää, Suomi. Olethan sinä ollut olemassa tosin jo kauemminkin, mutta kai sitä saa virallisena aikuistumisen päivänä onnea toivottaa. Toivottavasti on kivaa. Vähän on ikävä sinua täällä naapurissa, mutta pian nähdään taas.

Jännetupentulehdus yrittää kiusata oikeaa rannetta, joten hyvin lyhyesti viime päivistä:

* Valitettava (?) katkos nahanpehmittämisessä käsivian vuoksi. Viikonloppuna parkittu, muttei pehmitetty, yksi lampaantalja ja lähes kokonainen peura. Kaksi vuohta yrittävät edelleen kovettua älyttömästä pehmitysmäärästä huolimatta.

* Tänään saatu valmiiksi elämän ensimmäinen pirtanauha. Ei ollut vaikeaa. Huomenna aikomus opetella edistyneempi poimintaversio.

* Auton päältä putsattu samanmoinen lumikerros kuin edellisessä kuvassa. Lunta on yli puolisäären. Jei.

* Kossuvodkapullo maksaa Systembolagetissa 198 kruunua eli yli 20 euroa. Törkeää kiskontaa. Ostin silti myös punkkua.

* Katsottu Carron ja Älvan kanssa Pride and Prejudice -sarja pitkästä aikaa. Ooh, mr. Darcy! Söpöä ja nerokasta hömppää, teki hyvää päälle.

* Aivan karsea halipula. Kohta alan hyppiä seinille. Vielä vajaat 3 viikkoa joululomaan.

Aijai, tietokone on ihan vihoviimeinen tälle kädelle… No, sen sekä räkkiraudan yhdistelmästähän tämä tulehdus intoutuikin. Ai. Lopetan.